Sinikka Salmisen arkisto |
Sinikkka Salmisen arkisto |
Tärkein anti oli kankaankudonta ja sidosoppi. On myös jäänyt mieleen pellavan, yksinkertaisuuden ja yleensä aidon materiaalin arvostus. Tämä lienee erityisesti taiteilija Laila Karttusen ansiota. Opimme tuntemaan revinnäis- ja reikäompelutyöt, laadukkaan kirjonnan, kansan käsityöperinteen arvostuksen, erilaisten lankojen käsittelyn ja ennen kaikkea sidosopin mukaisen kankaan loimen luomisen, oikean tiheyden valitsemisen ja yleensä koko prosessin langasta kankaaksi kangaspuita käyttäen.
Sinikka Salmisen arkisto |
Sinikka Salmisen arkisto |
Sinikka Salmisen arkisto |
Sinikka Salmisen arkisto |
Sinikka Salmisen arkisto |
Sinikka Salmisen arkisto |
Kuitenkaan ei voi unohtaa kehräysoppia. Karstasimme villoja kehräämistä varten ja kehräsimme langaksi. Toinen lankamateriaali oli pellava. Aluksi liotimme pellavaniput Vanajavedessä opiston rannassa. Sitten murskasimme pellavan varret loukuttamalla ja lopuksi lihtasimme "piikkilaudan" läpi kuitunipuiksi. Samalla saimme myös veriset sormet jos työmenetelmä ei ollut loppuun asti viritetty. Tämän jälkeen kehräsimme muistaakseni lähinnä rohdinlankaa. Aivinalangan kehräysoppi jäi ainakin minulta kokematta.
Opistolla asuneet kurssitoverini ovat myös muistelleet yhteisiä sauna- ja ateriointihetkiä. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että Wetterhoff ei ole enää sitä, mitä se oli vuonna 1952, sellaista oppia ei saa enää mistään. Harvassa opinahjossa on vuoden sisällä voinut oppia niin paljon kuin me opimme. Tässä tosin on saattanut käydä niin, että aika kultaa muistot.
Sinikka Salmisen arkisto |
Erittäin mielenkiintoinen artikkeli. Haluaisin kuulla lisää kirjonnasta - jos vain mahdollista :)
VastaaPoistaKiitos vaan, saatan joskus kirjoittaakkin, mutta mikä osa-alue, revinnäiset vai mikä? En ole erityisesti kirjonnan asiantuntija mutta voisin penkoa arkistoani.
VastaaPoista