Torkkupeitto kehyskudonnalla

 Kudoin tyttärelleni joululahjaksi torkkupeiton kehyskudonnalla.

Yläpuoli

Alapuoli

Kudoin aluksi 20 cm x 20 cm neliöitä lukemattoman määrän ja ihmettelin, mitä niistä tekisin. Tyttäreni ehdotti, että tekisin torkkupeiton. Mietiskelin kauan aikaa, mitenköhän sen voisi toteuttaa. Yhdestä loimesta sain aina neljä neliötä, joissa yleensä oli sama kuvioteema, mutta eri värejä.

Leveä loimi 

20 cm x 20 cm loimi

Kun irrotin neliöt kehikosta, niihin jäi aina loimien hapsut. Kokeilin lattialla aluksi, että solmisin loimilangoista pitkittäin yhteen kuusi neliötä, nurjalla puolella pujottelin osan loimilangoista viriöön piiloon ja katkaisin ylimääräiset langan osat pois. Nämä pitkät kappaleet ompelin vuorostaan sivuista yhteen neljällä pitkittäissaumalla. Näin syntyi kaksi kappaletta, joissa kummassakin oli 30 pientä neliötä. Yhdistin nämä ompelemalla kaikki neljä sivua yhteen lyhyillä etupistoilla oikealta puolelta. Viiden poikittaisen sauman kohdalta ompelin ylä ja alapuolen kiinni toisiinsa. Kaikki ompeleet tein käsin. Hämmästykseni oli suuri, kun havaitsin, että lopulta torkkupeitto oli reunoiltaan melko suora. Joissakin neliöissä näkyi vähän kupruja tai jotain huomautettavaa. Mutta tämähän antaa työlle käsityön leiman.

Tyttäreni koira Arska ainakin hyväksyi täysin työn laadun.

                   Kaikkea hyvää vuodelle 2024.

Joulukuusen koristelu

Vantaan Tikkurilan Saga Tammilinnan asukkaiden iloksi on tuotu oleskelu tilaan metsästä luonnon kuusi. Siinä on valmiina sähköiset valot ja komea tähti latvassa, koristelu vain puuttuu.  

Edellisinä vuosina olleet koristeet on säilytetty vuodesta toiseen. Yhdessä kuusi taas koristellaan, juhlakausi alkakoon.

                       

Kotiteollisuus ja "Kotiteollisuus" lehti

Suomessa oli kotiteollisuuskouluja sekä tytöille, että pojille jo 1800-luvulla. Alun perin merkittävin oppi oli pellavan käsittely langaksi ja puutyöt. Vähitellen oppiaineisiin liitettiin kankaankudonta ja ompelu. Tavoitteena oli kotoisen kätevyyden ja yritteliäisyyden edistäminen. "Kotiteollisuus" lehti julkaisi ensimmäiset numeronsa vuonna 1936. Yksi numero ilmestyi joka kuukausi. Siinä oli asiatekstiä, mutta myös aina työohjeita miehille ja naisille.

Vantaan Tikkurilassa Saga Tammilinnan palvelutalon asukkaat keksivät vapaa-ajan ohjaajansa kanssa kartoittaa, minkä verran talostamme löytyisi juuri kotiteollisuusteeman pohjalta syntyneitä kädentaitoja. Ja niitähän löytyi, 50 henkilöltä löytyi 150 työtä. Näin päädyttiin siihen, että järjestetään yhteinen näyttely.

Näyttelykutsu

Pirkko esittelee pitsin nypläystä

 

Saga Tammilinnan arvopuu, suojeltu tammi

 Saga Tammilinna valmistui Vantaan Tikkurilaan toukokuussa 2019. Talon nimi tulee tontilla kasvavasta iäkkäästä tammesta, joka jätettiin niille sijoilleen rakennustöiden alettua. Talon kupeessa seisova tammi on noin miljoonan euron arvoinen ja siksi arvokas talo sai yhtä arvokkaan tammi tittelin. (Teksti Saga info)

Saga Tammilinna oikeanpuoleinen talo

Puun kunniaksi talon yhtä seinää koristaa upea tammea kuvaava maalaus = muraali. (Teksti Saga info) Taiteilija Marjaana Sorvoja.

Muraali, taiteilija Marjaana Sorvoja

Meitä asukkaita kiinnosti tuon tammen tarina niin, että päätimme etsiä tietoja ja kuvia aikaisemmilta vuosilta ja nykytilanteesta. Alkajaisiksi saimme tietoa Vantaa-Seuran Riina Koivistolta. Hän kiitti yhteydenotostamma ja siitä, että olemme kiinnostuneita tammesta ja alueen historiasta. Kyselimme, onko Tikkurilassa ollut tammimetsää? Hän ei ollut kuullut sellaisesta, mutta kertoi, että tammi voi kasvaa yllättävän suureksi melko nopeastikin, jos ympärillä on tilaa. Esimerkiksi Helsingin pitäjän kirkonkylästä tunnetaan "vain" satavuotias, valtava tammi. Siellä tiedetään, että tammi oli lähtenyt kasvamaan huussin tunkiolle, joten ravinteet ovat varmasti vaikuttaneet asiaan.

Riina Koivisto katsoi vanhaa pitäjänkarttaa vuodelta 1933 ja talomme rajoittuu pellon/niityn sekä asuinkorttelin välimaastoon. Ensimmäisen maailmansodan aikaan (1914-1918) Helsingin pitäjän alueelta kerrotaan hakatun laajemmat metsät. Näihin faktoihin perustuen arvelen, että tammi olisi korkeintaan satavuotias, oletettavasti jopa nuorempi.

Meillä Vantaa-Seurassa ei valitettavasti ole vanhojen valokuvien arkistoja. Kuvia kannattaa kysellä Vantaan kaupunginmuseosta Anu Mönkköseltä. Kuvia voi itse etsiä myös Finna palvelusta: https://finna.fi/

 Niin otimme yhteyttä museoamanuenssi Anu Mönkköseen Vantaan kaupunginmuseossa. Se sijaitsee vanhassa Tikkurilan asemarakennuksessa. Kuvaaja Antti Yrjönen 2018, Finna.fi

Vantaan kaupunginmuseo

Museoamanuenssi Anu Mönkkönen auttoi auliisti ja antoi erilaisiamuseon omia tiedostolinkkejä. Saimme heti pitäjänkartan vuodelta 1933. Punainen piste Tikkurila nimen kohdalla on tonttimme.

Pitäjänkartta vuodelta 1933

Ilmakartta vuodelta 1929, jossa taustalla pellon halki kulkee tie nykyisen Kielotien kohdalla ja näkyy Neilikkatie 11 tontilla aiemmin sijainnut asuinrakennus. Oikealla yläkulmassa on vaalea Elannon kivirakennus. Siitä alaviistoon oikealle näkyy Miljoonatalon pääty. Kuvaaja Veljekset Karhumäki Oy vuonna 1929, kuva Vantaan kaupunginmuseo.

Ilmakuva vuodelta 1929

Seuraava ilmakuva on vuodelta1984, jossa tammi näkyy tontin reunassa, johon rakennetaan taloa, jossa ravintola Mummola myöhemmin sijaitsi. Kuvaaja Scan-Foto Oy 1984, Finna.fi. Tammi on Salomaan autoliikkeen takana, miltei keskellä kuvaa.

Ilmakuva vuodelta 1984

Seuraava kuva on arvopuu kartasta. Kuvan keskellä on Saga Tammilinna tontti ja sen alareunassa vihreä pyörylä, joka on suojeltu tammi ja yläreunassa oleva toinen pyörylä on Orvokkitien pätkällä oleva tammi, arvopuu sekin. Kuva Vantaan karttapalvelu.

Arvopuu kartta

Alla olevassa kuvassa Kukkaketo ja vasemmassa alakulmassa on Neilikkatie 11 entinen pihakulma. Kuvaaja Scan-Foto Oy 1982-1983, Finna.fi.

Kukkaketo

                            Nyt siirrymme nykyaikaan.

Saga Tammilinnan pihapiiri

Saga Tammilinnan pihan puoleinen sisääntulo kesällä 2023.

Pihapiirissä ulkoillaan, pelataan Mölkkyä ja kerran vuodessa on grillijuhlat, jonne ulkopuolisetkin voivat osallistua ja tutustua taloon ja sen toimintaan.

Kevät 2023

Keväällä vuonna 2023 Saga Tammilinna oli tilannut ammattilaiset oksimaan talon seinään ulottuvia oksia.  Alla olevassa kuvassa on tammen komea tyvi.

Tammen tyvi

Komea lehvistö kohosi Saga Tammilinnan ravintolan terassin suojaksi.

Tammen lehvistö

Saga Tammilinnan terassi

Kun kävelee Neilikkatietä länteen päin, Orvokkitie on Kielotien suuntainen poikkikatu. Orvokkitien ja Krassitien kulmassa on toinen arvopuu. Sen voi nähdä edellä olleessa arvopuu kartassa ylälaidassa. Tämän tammen tunnistaa siitä, kun jalkakäytävää päällystettäessä reunakivetykseen on tehty mutka.

Toinen arvopuu, tammi

Tällä alueella on myös vanha koivu, jonka latvus kohoaa korkealle muiden puunlatvojen yläpuolelle. Koivun runko näkyy oheisessa kuvassa.

Olemme halunneet Saga Tammilinnassa tuoda esiin läheisen luontomme. Näissä maisemissa teemme päivittäisiä lenkkejämme rollaattorilla tai ilman. Näin yksi Saga Tammilinnan asukas toivottaa kaikkien muiden asukkaiden kanssa hyvää syksyä kaikille lukijoille.