Translate

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Kuvakerrontaa vuosilta 1939-1945

Olympiamalja vuodela 1940




Helsingin olympiastadion on Helsingin Taka-Töölössä sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallostadion, joka valmistui vuonna 1938 vuoden 1940 olympialaisia varten. Kesäolympiakisojen ajankohdaksi Helsingissä sovittiin 20. heinäkuuta - 4. elokuuta 1940. Kisat peruttiin toisen maailmansodan vuoksi. Kuitenkin oli ehditty valmistaa jo lukuisasti erilaisia myyntituotteita nenäliinoista lähtien. 

Olympiarintamerkki

Helsingin olympiastadion sai myöhemmin isännöitäväkseen vuoden 1952 olympialaiset, stadionin kapasiteetti on 39 784 katsojaa. Satadion on suojeltu rakennussuojelulain nojalla vuonna 2006. Stadion on parhaillaan suljettu vuonna 2016 alkaneen peruskorjauksen ajaksi, joka valmistuu vuonna 2019. Katsojakapasiteetti todennäköisesti nousee.

Sotavuosina 1939-1940 naisilla oli työvelvollisuus oman työn ohella. Oli monenlaisia talkoita. Lapsilla ja nuorilla oli oma talkootyökirja johon he merkitsivät omia talkootöitään.


Tämä kuva tosin vuodelta 2006, oma arkistokuva

Lapset ja nuoret saivat suorittamistaan töistä Muurahaismerkkejä, vielä vuonna 1945.


Muurahaismerkki

Vuosina 1942-1944 Suomessa hakattiin talkoilla polttopuita yli 3 miljoonaa halkomottia ankaran polttopuupulan vuoksi. Yhden kuution (1 metri x 1 metri) halkomotin teosta sai tunnustukseksi rautaisen kirvesmerkin. Neljästä motista hopeisen, kuudestatoista kultaisen ja 48 motista suurkirvesmerkin. Nämä olivat niin sanottuja kotirintaman talkoomerkkejä.

1 motti halkoja


4 mottia halkoja

16 mottia halkoja

48 mottia halkoja, oma arkistokuva
  
Myös muista kotirintaman talkootöistä jaettiin rintamerkkejä.




    
Vuoden 1944 maataloustalkoisiin osallistuneille jaettiin erillinen kotirintaman talkoomerkki.    

1944 maataloustalkoiden merkki

Ruotsin ja Suomen välillä käytiin maaottelumarssi 4.-25. toukokuuta 1941. Suomi voitti kilpailun. Marssin suoritettuaan sai lunastaa pronssisen rintamerkin. Se maksoi 5 markkaa ja sen oli suunnitellut Tapio Wirkkala. Rintamerkki oli hänen ensimmäisiä töitään. 


Maaottelumarssi Ruotsi - Suomi

Olympiamalja ja rintamerkit ovat äidiltäni.

Valokuvat paria lukuunottamatta on ottanut Keijo Sahrman Keravalta ja osan talkoomerkkejä koskevista teksteistä on täydentänyt  museoamanuenssi Tommi Uutela Keravan Museokeskus Sinkasta, kiitos heille kummallekin.