Ideasta kahden viikon näyttelyksi

Blogikirjoittelu on vähän jäänyt. 15.4.2014 soitin ensi kerran Taideseura KuumArtin näyttelyvastaavalle ja tiedustelin mahdollisuutta oman näyttelyn pitämisestä Taideseuran ylläpitämässä Galleria Allissa Kerravalla. 

Sovittiin ajaksi 3.3.-15.3.2015. Tästä idea lähti kehittymään. Olen myös itse Taideseuran jäsen ja minua on kiehtonut tämä rakennus. Sen rakentaja Karl Jacob Svensk oli yksi Keravan puuseppätehtaan perustajista ja työntekijöistä. Myös vaarini Johan Severus  Laine oli puuseppätehtaan mallipuuseppä ja on aivan varmasti vieraillut tässä talossa. Tästä tuli näyttelyni nimi "Kuin kotona taas".

Galleria Alli

Puuseppä Karl Jacob Svensk rakensi kauniin pikku huvilan, joka nykyisin tunnetaan Galleria Allina. Sievä huvila valmistui noin 1909-1910  ja samaan aikaan Svensk istutti myös mahtavat hopeapajut, joiden taakse rakennus kesäisin piiloutuu. Rakennus oli vaarassa tuhoutua talvisodan aikana, kun sirpalepommi putosi huvilan portinpieleen. Aluksi oli avokuisti, se lasitettiin ja parveke rakennettiin 1951 mutta purettiin myöhemmin.

Keravan Kuvataiteilijat ry sai Keravan kaupungilta vuonna 1990 keväällä Svenskin huvilan galleriatilakseen. Galleria ristittiin Alliksi, Alli Paasikiven mukaan. Ensimmäinen näyttely galleriassa oli Rauhannäyttely ja sen jälkeen on vaihtuvia näyttelyitä ollut säännöllisesti. Suurin osa töitään esittelevistä taiteilijoista on ollut oman seuran jäseniä, mutta kysyntä Allin vapaista näyttelyajoista on kasvanut ympäri Suomea.

Yli 30 vuotta toimineet Keravan Kuvataiteiljat ry ja Tuusulan Taideseura ry yhdistivät voimansa ja perustettiin KuumArt ry vuonna 2007. Se on taideyhdistys, jonka toimialueena on koko Keski-Uusimaa. Toiminnan keskiössä on idyllinen Galleria Alli, josta KuumArt ry vastaa yhteistyössä Keravan kulttuuritoimen kanssa. Galleria toimii sekä näyttelytilana että koulutus- ja kokouspaikkana. Huoneita on kolme ja niistä yhdessä on kaakeliuuni. Pinta-ala on 32 m2, lisäksi pieni wc, eteinen ja lasiveranta. 

Kaakeliuuni

Galleria Allin pihapiirissä on ulkorakennus Allin Talli, jossa Keravan Käsintaitajat ry pitävät kesäisin taidekäsitöiden myyntinäyttelyitä. Pihalla on myös järjestetty vuosien mittaan kaikenlaisia tapahtumia. Valkosipuli- ja Sirkusmarkkinoiden aikana voi Allista ja Allin pihalta löytää yllätyksiä. Pihalla on kirmaissut Sininen Hevonen vihreässä ruohikossa ja eräänä talvena karuselli pyöri värikkäine valoineen uskomattoman kauniina lumisessa pihassa.

Kerava 90 vuotta

Keravan historiaa lyhyesti

Keravan Puuseppätehdas perustettiin 1908, silloin se oli nimeltään Kervo Snickerfabriks AB. Vuonna 1919 tehdas siirtyi Stockmannin omistukseen, siirtyi Ahjoon 1973 ja lopetettiin 1985. Puusepäntehdas teki pääasiassa korkeatasoisia huonekaluja ja se oli arvostettu merkki. 

Puuseppätehtaan työntekijöitä

Keravan keskustassa sijainnut, rumaksi haukuttu tehdasrakennus purettiin 1974 ja paikalle rakennettiin kaupungintalo, yhtä ruma? Syksyllä 2014 valmistui uusi monitoimitalo Sampolaan, jonne entisen kaupungintalon toiminta siirtyi ja paljon muutakin.

Yksi Kervo Snickerfabriks AB:n perustajista oli Karl Jakob Svensk 13.10.1883-11.10.1967. Hän oli myös tehtaan pitkäaikainen työntekijä. Hän rakennutti asunnokseen nykyisin Galleria Allina tunnetun huvilan1909-1910, jonka Keravan kaupunki pakkolunasti 1988. Huvilassa oli tähän asti asunut Karl Jacob Svenskin jälkeläisiä neljässä polvessa.

Galleria Allin edustalla on Iso-Hollon aukio, jossa on kaksinkertaisen olympiavoittajan Wolmari Iso-Hollon urheilijapatsas. Vesiestettä ylittävän pronssisen näköispatsaan on tehnyt Erkki Kannisto. Patsaan paljastustilaisuus oli 7.7.1994. Myös lähellä oleva kauppakeskus on nimeltään Wolmari.

Juho Kusti Paasikivi omisti KOP:n pääjohtajana ollessaan Keravalta kaksi tilaa. Jaakkolan kartanon päärakennuksessa hän asui perheineen kesäisin. Sotien jälkeen hän luopui kartanosta tultuaan presidentiksi. Myös Juho Kusti Paasikiven pronssipää on siirtolohkareessa Paasikivenkadun toisella puolella. Teoksen tekijä on Veikko Leppänen ja paljastusvuosi 1970. Lähellä on toinenkin kauppakeskus ja nimeltään Juho Kusti.

Kesäisin Galleria Allissa vierailevien kannattaa tutustua myös kirjaston vieressä, Paasikiven patsaan takana olevaan taiteilija Antti Maasalon ”Oodi vedelle” ulkoilma tilateokseen, valmistui 2005.             

Oodi vedelle

Sitten itse pääasia eli tulossa oleva näyttely. Edelläolevia tekstejä on luettavissa näyttelyssäni ja töiden liitteinä on tekstejä ja loruja.

Näyttelyesite

Nyt alkaa olla perhosia vatsassa kun H-hetki lähestyy. Osa näyttelyn töistä on jo pakkausvaiheessa kylpyhuoneessa ja saunan lauteilla.

Myös rimoja ripustamiseen

Tuttuja kasseja

Ennen kaikkea haluan näyttelylläni osoittaa että kahdeksankymppinenkin voi olla energinen, luova ja rohkea.

Joulun jälkeen

Joulu on vietetty rauhallisesti perhepiirissä. Olemme nähtävästi olleet kilttejä koska joulupukki muisti meitä oikein kahdella lahjasäkillä.

Joulupukin tuomisia 

Jouluksi saimme lunta tänne eteläänkin, ainakin Keravalle. Tapaninpäivän aamuna parvekkeeni lasituksessa oli upeita luonnon luomia tähtikuvioita.

Jääkiteitä

Sukkulat taas suihkivat ja kangaspuissa on poppanaloimi. Työn alla on myös edellinen kangaspuista otettu "kudelma", pannunalusia. Töiden viimeistely vie myös oman aikansa.

Intialaista kaislaa kuviona

       Valoisaa Uutta Vuotta 2015

Jäälyhty

Joulu muistoja - Christmas memories

Joulun aika on muistojen aikaa. Arkihuolet unohdetaan hetkeksi ja halutaan nostaa esiin jotain menneiltä ajoilta ja muistellaan heitä, jotka ovat aikanaan olleet rakentamassa joulumuistojen ketjua. Jokaisessa perheessä on joluluun liittyviä koristeita ja tapoja. Joulukuusi on tärkeä elementti suomalaisessa joulussa. Suurin osa joulun viettäjistä haluavat olla yhdessä lähimpiensä kanssa.

Vietän aina jouluni tyttäreni ja tyttäreni pojan kanssa. Meillekin on jo muodostunut jouluperinteitä. Osa on aivan lapsuuteni jouluista mutta on syntynyt myös uusia perinteitä yhdessäolostamme.

Joulukuusi tyttäreni kotona

Joka vuosi kuusessamme on pumpulinen tonttu. Se oli jo lapsuuteni joulujen tärkein kuusen koriste. Valitettavasti se on menettänyt toisen jalkansa vuosikymmenien matkan aikana.

Joulutonttu 1930-luvulta

Joulukoristeita olen valmistanut vuosien varrella ja samoin on tallella myös tyttären koulun aikainen joulukynttilä piirrettynä lasimaalausta jäljitellen  ja tyttärenpojan päiväkodissa valmistama koriste. Henkilökohtaisesti säästän kaikkea mahdollista ja oletan että joskus nämäkin koristeet nousevat samanlaiseen arvoon kuin tuo pumpulitonttuni. Ymmärtääkseni näinkin rakennetaan perinteitä sukupolvelta toiselle. Tärkeintä ei ole se, että ovatko ne nyt ihan viimeisen päälle oikeaoppisesti tehtyjä vaan se mikä tunne tekijällä on tekohetkellä ollut. Molemmat työt on tehty minulle lahjaksi ja se tunne ja rakkaus välittyy näissä töissä.

Tyttären valmisttama kynttilä äidille

Tyttärenpojan kynttilä mummolle.

Itse valmistin joskus 1970-luvulla silkkipaperista lasimaalausta jäljitellen jouluenkelin. Tänä jouluna se on kerrostalomme portaikon ikkunassa tuomassa joulutunnelmaa.

Jouluenkeli

Ruotsalainen ystävä toi joskus tyttärelleni lahjaksi tämän tontun. Se tulee olemaan tyttärelleni todennäköisesti samanlainen jouluperinne kun minun pumpulitonttuni. Ja toinen perinnekoriste tyttäreni kotona on oljesta valmistettu pukki muistoineen.

Ruotsalainen tuliainen 1960-luvulta

Olkipukki

Tuomaan risti on puusta vuolemalla valmistettu joulukoriste.

Tuomaan risti

Pietarsaarelaiselta ystävältäni sain joskus 1980-luvulla "Usko, toivo, rakkaus"-jouluvalot. Tämä on erityisesti tuon seudun perinne. Oheisissa valoissa on puukehikko, joka on päällystetty silkkipaperilla, Taitavaa käsityötä, Nykyisessä ikkunassani en voi sijoitella niitä yhtenäiseksi riviksi.

  

Jossain vaiheessa sain ystävältäni Egyptissä valmistetun joulukoristeen. Se oli alun perin vain kangas, jonka kiinnitin muovilevyyn ja ripustan ikkunaan.

Joulun aikana ulko-ovessani on jouluaiheinen koriste. Tämän olen ostanut joskus vuosia sitten.

Tervetuloa

Perheeni joulu alkaa jouluaattoa edeltävänä iltana joulukinkun paistolla. Jouluaaton aamuna keitän ensimmäiseksi riisipuuron ja yksi manteli sinne on tärkeä. Käymme myös saunassa heti aamulla. Jouluaattona kuuntelemme klo 12.00 Joulurauhan julistuksen Turusta ja sitten valmistelemme vähitellen yhdessä illan ateriaa ja odotellaan joulupukkia. Illalla suunnilleen klo 17.00 istumme syömään jouluaterian.

Näin syntyy joulumuistojen perinne ja näin voimme siirtää jälkipolville jotain siitä lämöstä ja rakkaudesta, joka on syntynyt yhdessäolosta, ei tavarapaljoudesta.

Vaarini sorvaama kynttelikkö

Hyvää Joulua!              Anteeksi mahdolliset kielivirheet. 

 God Jul - Merry Christmas - Bon Noel - Iid Wanaagsan

Kokonainen käsityö

Tulevaisuuden uhkakuva on, että käsityö oppiaineena muuttuu askarteluksi eivätkä oppilaat saavuta oppiaineena tavoitteita, sanoo yliopistonlehtori, kasvatustieteen tohtori Minna Kaipainen.

Tohtori Minna Kaipainen toteaa: "Kokonaisella käsityöllähän tarkoitetaan tekemistä, jossa sama henkilö suorittaa käsityöprosessin kaikki eri vaiheet itse. Hän ideoi ja suunnittelee sekä valmistaa tuotteen ja lopulta arvioi sekä tuotetta että koko prosessia."

Oma prosessityöskentelyni alkaa siitä kun ostan langat suunnittelemaani työhön. Kankaan rakentaminen on monivaiheinen työrupeama, vie yleensä useamman päivän.

Lankoja eri loimia varten

On mietittävä loimen leveys, pituus, sidosmalli ja valmiin työn käyttötarkoitus. Tämän jälkeen loimi luodaan luomapuilla.

Loimen luominen

Yleensä luon useamman loimen samalla kertaa, koska joudun siirtelemään tavaroita pois suurta tilaa vaativilta luomapuilta. Kun työ on tehty voin kääntää luomapuut pienemmäksi ja siirtää työhuoneeni nurkkaan ja piilottaa ne ikivanhalla rekiryijyllä.

Luodut loimet palmikoituna

Ennen useamman loimen luontia suunnittelen jokaisen loimen käyttötarkoituksen, pituuden, leveyden, sidosmallin ja piirrän nämä tiedot ruutupaperille. Sitten laitan tämän suunnitelmani ja luodun loimen kaupasta hedelmien mukana ostamaani muovipussiin. On sitten helppoa ottaa valmis pussukka ja aloittaa uutta kun edellinen loimi on kudottu.

Pyyheliinan sidosmalli

Loimi kierretään tukille pasmakaiteen eli käärinpirran avulla (omatekoinen käärinpirta). Näin saadaan suunnitelman mukainen loimileveys keskelle tukkia.
.

Loimi pujotettu käärinpirtaan

Tämän jälkeen loimilangat pujotetaan niisiin ja sitten kaiteeseen eli pirtaan.

Loimi kiinnitetään aloitusvarpaan

Tämän jälkeen kankuri pujottautuu lattialle istumaan loimen alle ja sitoo polkuset.

Polkuset sidottuna

Seuraavassa vaiheessa puolataan kudelangat puolille tai matonkuteet kierretään mattosukkulalle tai poppanakuteet matto- tai poppanakudesukkulalle.

Puolaus rukin avulla

Puolausta varten on mahdollista hankkia käsikäyttöinen puolauslaite mutta koska olen hankkinut vanhaan rukkiini erillisen karan puolaamista varten niin tämä toimii rukkia polkemalla.

Vasta kaiken tämän jälkeen voi aloittaa kutomisen.

Pyyheliina alullaan

Kun koko loimi on kudottu ja työ otettu pois puista, seuraa viimeistely. Tarkistetaan mahdolliset virheet ja loimi pätkitään alkuperäisen suunitelman mukaa esimerkiksi erillisiksi pyyheliinoiksi, matoiksi, poppanoiksi, kaitaliinoiksi, pannunalusiksi jne. 

Matoissa solmitaan hapsut, ensiksi kaksinkertainen solmu ja sitten hevosenhäntäsolmu tai  loimilangat pujotellaan kuteiden väliin jos hapsuja ei haluta. Pyyheliinojen katkaisukohtaan ompelen siksak ompeleet ennen katkaisua ja vasta sitten leikkaan. Näin kudelangat pysyvät kohdallaan päärmäyksen aikana. Yleensä ompelen päärmeen muurahaisen polulla ja näin työ on kokonainen käsityö loppuun asti.

Viimeiseksi tekijän nimikointi

Lumpuista taidetta

Usein törmään kysymykseen: "Minne voi laittaa hieman kulahtaneet ja repeytyneet pussilakanat?" 

Olen keksinyt vastauksen: "Tuo minulle." Eli kerään ystäviltäni lumppuja ja leikkaan ne matonkuteiksi tai tilkkutöiden tilkuiksi.

Matonkuteiden leikkuu Galleria Allin pihalla Keravalla

Matonkuteista kudon taidemattoja. Jos joukossa on innostavia värejä taidepalettiin, teen tilateoksia tai tauluja. 

"Kukkaismeri" Keravan kirjaston seinällä

"Vuoristopuro"

Paremmista osista tulee tilkkuja tilkkutöihin, peitteisiin, ikkunaverhoihin tai vaikkapa tauluihin.

Torkkupeitto

    

"Palapeli"

Ikkunaverho "Kirsikkapuu"

11.11.2014-7.1.2015 välisenä aikana on Järvenpään Huvila ravintolassa tekstiilityönäyttelyni "Kankuri kuvailee"

"Asutettu planeetta"

 Näyttelyn tarkemmat tiedot:  https://www.facebook.com/events/855217957843714/?ref_dashboard_filter=past

    Siis lumpuista voi tehdä taidetta.