Luova kutominen

Olen jo kertonutkin, että kangaspuista olen luopunt. Aluksi sain ystävältä lainaksi kehihon, jolla kudoin pienimuotoisia töitä matto- ja poppanakuteista. Seuraavaksi ostin Toikalta toisenlaisen kudontakehyksen.

Loimi luotu

Loimi on 12 säikeistä kalalankaa, mieluummin saisi olla 6 säikeistä. Tämä kehikko on siitä mielenkiintoinen, että loimi luodaan kehikon ympäri ja voidaan valita erilaisia tiheyksiä eli montako loimilanaa halutaan senttimetrille. Näissä töissäni oli 2,3 lankaa senttimetrillä (2,3 l/cm). Kun olin saanut ensimmäisen työn kudottua, löysensin loimen kireyttä alareunassa olevien ruuvien avulla ja siirsin työn kehikon takapuolelle. Siinä oli pientä näpertelyä kun loimi irrotettiin vieteristä, joka määräsi tiheyden ja pujoteltiin sitten taas uudelleen kudontakuntoon. Myös ruuveista säädettiin alkuperäinen loimen kireys.

Kuteena käytin ohuehkoa villalankaa. Olin saanut ostettua ystävältä melkoisen erän erivärisiä vyyhtejä. Kerin ne kerälle siihen tarkoitetulta apuvälineellä parvekkeellani.

Värikirjo

Loimi kierretty kehikon takapuolelle

Palttinaa kudottaessa toinen viriö muodostuu itse solmittujen niisien avulla ja päinvastainen viriö leveän lastan avulla. Kuvioita pujotellaan käsin suunniteltujen kuvioiden mukaan. Kangaspuissa kudotaan kuvakudoksia samalla tavalla, viriöt saadaan polkusilla ja kuvioita pujotellaan.

Tämä kehyskudonta on minulle oivallinen jatke kangaspuiden jälkeen. Ei ole enää niin raskasta työtä kuin oli loimen luominen, koko kankaan rakentaminen, erityisesti polkusten sidonta lattialla kontaten. Tässä voi käyttää omaa luovuuttaan kuvioita poimimalla. Kangaspuilla kutoessa kankaan kuviointi syntyi erilaisten sidontamallien avulla sukkuloidenn suihkiessa.

Hapuilua

Muotoja

Yksi ruusu on kasvanut laaksossa . . . . 

Kahdessa ensimmäisessä työssä käytin yksinkertaista kudetta, kolmannessa kaksinkertaista kudetta. Tällä tavalla sain vähän eri sävyjä, kun yhdistin erivärisiä lankoja. Tämä on vielä muotojen ja väriyhdistelmien harjoittelua, mielenkiintoista aivovoimistelua ja ajankulua. Hyvää kesän 2019 jatkoa ja syksyisen väriloiston odotusta teille lukijoilleni.

Vaihteksi muutama kesäkassi

Pienten tilateosten lisäksi kokeilin kutoa kehikolla pieniä kesäkasseja. Aluksi eräs suutari sanoi, ettei näihin voi kiinnittää nahkaisia kannattimia. Siinä vaheessa punoin muutamaan itse kannattimet.

Lopulta toinen suutari ompeli nahkaisen olkahihnan. 

Hyvää kesän 2019 jatkoa kaikille.

Kehyskudonta

Kangaspuilla kutominen jäi, mutta tilalle on tullut kehyskudonta. Tällä tavoin voi kudontatekniikalla valmistaa pieniä tilateoksia tai jotain muuta pientä. Ystäväni toi lainaksi oman kehikkonsa ja kuteita, jopa hänelle antamiani kuteita. 

Minkä taakseen jäättää, edestään löytää.

Loimi pujotellaan tappien väliin ja kutomisen voi aloittaa. Työskentely onnistuu ikkunan edessä olevalla ompelukoneen pöydällä.

Toinen viriö niisillä, toinen lastalla.

Täysleveä työ

Olen ennen kaikkea kokeillut erilaisia pujottelutekniikoita ja eri kuteiden sopivuutta näihin töihin. Vaikeaa on ollut saada työn leveys pysymään oikeana ilman pingotinta. Mattoihini kirjoittelin pieniä loruja. Nyt olen tyytynyt vain nimeämään työni.

Auringon synty

Joen rannalla

Kevätkylvöjä

Masennus

Meteoriitti

Mielikuvitus

Pyramiidin valo

Tasokki

Toukokuu

Toivotan onnekasta vuotta 2019 kaikille lukijoilleni.

Athos-Säätiön Luostarikeskus Panagia

Tämä teksti ei varsinaisesti liity kankaan kudontaan mutta sivuaa aihetta, koska olen käynyt täällä selvittelemässä alustavasti käsityöpajan käynnistämistä ja käyttämättöminä olleiden kangaspuiden uuteen käyttöön ottamista lähinnä lammilaisten ja hämeenlinnalaisten käsityöharrastajien toiveiden mukaan ja heidän toimestaan. Alustava projektisuunnitelma on laadittu. Nyt vain odotellaan josko lähialueelta löytyisi projektin vetäjiä.

Ortodoksien Athos-Säätiön Luostarikeskus Panagia sijaitsee Lammilla, joka on tällä hetkellä osa Hämeenlinnaa. Pääsin tutustumaan luostariin ja sen laajaan alueeseen vuosien takaisen ystäväni, Sisar Priskillan välityksellä. Alueella toimi aikaisemmin Pääjärven vammaishoitolaitos mutta kuusi vuotta sitten perustettiin Athos-Säätiö, 13.8.2012 ja alue rakennuksineen siirtyi Luostarikeskuksen hallintaan ja nyt luostari muuntaa sitä kirkolliseen käyttöön.

Pääjärvi

Luostarin kellot

Itse hämmästyin alueen laajuutta, luonnon koskemattomuutta, asfaltoituja helppokulkuisia teitä, luontopolkuja, levollista ilmapiiriä, lukuisia rakennuksia ja yleisen autoliikenteen puuttumista. Kuulemma vain muutama ratsukko saattaa kulkea alueella luostarin omien autojen ja vierailijoiden lisäksi. Ja täällä on usempikin taidenäyttely meneillään luostarin omien ikonien, lasimosaiikkitöiden ja seinämaalausten lisäksi. Oivallinen retkikohde suuremmallekin joukolle bussimatkana. Yleensä, jos haluaa mennä tutustumaan pienelläkin joukolla kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen, niin varmistaa  opastuksen, puh: 050 441 2036. Internetsivut: www.athossaatio.fi.

Itse sain asunnokseni pienen, parin huoneen ja kylpyhuoneen asunnon kalustuksineen.rivitalosta, jossa asuu joitakin perheitä ja yksinasujia ympäri vuoden. Siinä asui myös ainakin yksi vapaaehtoinen, joka oli tullut keräämään marjoja ja yrttejä luostarin tarpeisiin. Yrtithän ovat olleet kautta aikojen luostarien erikoisalaa teehen ja luontaishoitoonkin. 

Asuntoni

Upea koivikko

Mahtavia puita

Monitahoinen vanha puusto

Luostarissa on kaksi kirkkosalia, auditorio, kahvila, puoti, Outlet myymälä, Ortodoksinen kirjakauppa Filokalia, kehitteillä oleva käsityöpaja, sauna Pääjärven rannalla, marjapensaita, omenapuita ja luonnon vadelmapuskia. Luostarissa järjestetään myös ikonimaalauskursseja ja muitakin kursseja, retriittejä ja pyhiinvaellus matkoja ja seminaareja.

Pääkirkkosali

Toinen pienempi kirkkosali

Viimeksi haluan kertoa esillä olevasta taiteesta. Kirkkosaleissa on lukuisia ikoneja. Pääkirkkosalissa on yllättävän upeita uskonnollis aiheisia lasimosaiikkitöitä. Ne on valmistanut eläkkeellä oleva hämeenlinnalainen farmaseutti Kyllikki Susi.

Kirkkorakennuksessa on muutama huone, joissa on vaihtuvia taiteilijoiden näyttelyitä ja yhdessä huoneessa on seinämaalauksia, joiden maalaamista jatketaan edelleen.

Seinämaalaus

Seinämaalaus

Sisar Priskillan hoitamassa kahvilassa on seinämaalaus Athos vuoren miesluostareista. Naiset eivät pääse saarelle lainkaan mutta voivat laivalla kulkien tutustua saareen näkymiin.

Athos vuori

Tämä luostarin laaja alue oli aikoinaan Rönnin kartanon aluetta, joka menneinä aikoina oli ratsutila. Kartanon päärakennus on edelleen olemassa ja sielläkin on mahdollisuus järjestää vaihtuvia näyttelyitä. Tänä kesänä siellä oli taidekutoja Julio Tubalin töitä. Hän tuli aikoinaan Suomeen tutustumaan kankaankudontaan ja jäi tänne asumaan ja kutomaan.

Rönnin kartanon päärakennus

Taidekutoja Julio Tubal

Sain tänä kesänä houkuteltua jo yhden ystäväparin tutustumaan alueeseen. Oppaana toimi Sisar Prisilla, kuten hän toimi minunkin oppaanani tullessani ensi kertaa käymään. Kaikkiaan vietin elokuussa täällä kolme useamman päivän jaksoa ja voin sanoa, että nämä eivät jääneet viimeisiksi. Kiitos Sisar Priskilla.

Sukkulat suihki Lammilla

Huhtikuun lopussa 2018 luovuin kangaspuistani. Ajattelin, että olen saanut ja antanut kaiken tälle rakkaalle harrastukselleni. Luovuin asunnostani ja puolesta tavaroistani ja loput tavarat siirsin varastoon Ala-Tikkurilaan ja lähdin Afrikan Sarveen, Somalimaan pääkaupunkiin Hargeisaan kahden matkalaukunn kanssa. Viivyin kaksi kuukautta.

Myös täkänä tuli mukaan

Tuuliviiri täkänä jäi Hargeisaan

Palattuani sain ystäväni Sisar Priskillan asunnon käyttööni Vantaan Tikkurilasta ja aloin etsiä omaa asuntoa. 

Väliaikaista vain.......

Mutta kuinka ollakaan, Athos-Säätiön Luostarikeskus-Panagiassa Lammilla oli suunnitteilla Käsityöpaja kankaankudontaa varten. Tarvittiin vain alustavasti joku katsomaan, mitä olisi tehtävissä.

Tämä Luostarikeskus oli siirtynyt kuusi vuotta sitten Pääjärven vammaishoitolaitoksen tiloihin ja alkoi muuntamaan laajaa kokonaisuutta kirkolliseen käyttöön. Alueella oli lukuisia rakennuksia ja tässä vaiheessa sinne oli varastoitu lukuisia kangaspuita nipuissa lattioille. Parit kangaspuut oli koottu käyttökuntoon ja loimet olivat tukilla mutta niisinnät ja polkusten ja välittäjien sidonnat vähän niin ja näin. Tavoittena on, että Käsityöpaja saataisiin lammilaisten ja jopa hämeenlinnalaisten harrastajien käyttöön. Lammi on nykyisin osa Hämeenlinnaa.

Kuten alussa kirjoitin, luulin saaneeni ja antaneeni kaiken tälle rakkaalle harrastukselleni, mutta täytyi todeta, harhaluulo. Kun tarkemmin tutkin kangaspuita, siellä oli minulle vieraita nyörejä ja sidontoja. Ei muuta kuin lähdin Toijalaan Toikalle tutustumaan teryleeninyöreihin ja sokka kiinnityksiin. Oppia ikä kaikki!

Nyt pääsin kutomaan. Käsityöpajassa oli valmiina poppanakuteita. Yksissä kangaspuissa kudoin keltaisen kirkkotekstiilin ja toisissa keinutuolinmaton rispaantuneen istuimen peitteeksi.

Päätteeksi voin todeta, että neljän kuukuaden elämä kahden matkalaukun varassa on osoittanut, miten vähällä ihminen loppujen lopuksi tulee toimeen ja on onnellinen. Ja myös sen, että kun ottaa avoimin mielin vastaan uudet haasteet, löytää uuden suunnan elämälleen.