Inspiraation lähteillä

Keväällä luonto herää ja vähän sama on ihmisenkin. Kevään aurinko näyttää kotona kaikki pölyiset paikat ja likaiset ikkunat. Näitä ei talvella huomaa. Luonnon heräämistä seuratessa herää itsekkin talvihorroksesta, kuten karhu talvipesästään. Tulee siivousinto, puutarhan suunnittelu, uusien ideoiden toteuttaminen ym.

Keravalla kevään kohokohta on Rusokirsikoiden kukinta, Prunus cerasus, Prunus sargentii. Näin tulee koko kaupungille japanilainen ilme.

Nämä näkymät saivat myös mielikuvitukseni liikkeelle ja etsin varastostani Rusokirsikan värisiä kankakaita, leikkasin tilkuiksi, ompelin ne yhteen ja näin syntyi pari tyynyä ja "pehmike" tuolille tai penkille.

           Keravan Rusokirsikan kukat
           tuovat keväthuuman kaupunkiin
           kaikkialla gammalroosaa
           jopa "tilkkumaakarin" työssä.

Kesää odotellen

Kangaspuissani oli puuvilla loimi ja kudoin rohdin (pellava) langalla kaitaliinoja ja pyyheliinoja, Näitä voisi ajatella kesäksi mökille tai tuliaisiksi, jos menee vierailulle jonkun muun mökille.

Perinne käsityö on aina hyvä lahja maalaismaisemiin. Hyvää kesää kaikille lukijoilleni.

"Kuin kotona taas" näyttely on ohi

Galleria Alli Keravalla

Näyttelyni "Kuin kotona taas" on ohitse. Oli mahtava kokemus ja elämys, toteaisin että paras näyttelyni, vaikka niitä on ollut yli 30. Tavoittelin nostalgiaa suunnittelemalla näyttelytilan mummolan oloiseksi. Se onnistui osittain siksi että Keravan Galleria Alli sijaitsee puuseppä Kalrl Jacob Svenskin 1909-1910 rakentamassa huvilassa. Talon alakerrassa on ollut keittiö, kamari ja sali, kuten huoneita siihen aikaan nimitettiin. Ja järjestin sisääntulon niin että aluksi tultiin keittiöön, jossa oli pyyheliinateline pyyheliinoineen, pesuvati saippuoineen ja saunapyyhkeet valmiina saunaanmenoa varten. Nurkassa oli kehto "perheen" nuorimmalle ja seinustalla penkki tuttaville ja ystäville kun ennen vanhaan tultiin turisemaan niitä, näitä ilman erityistä kutsua.

Pesunurkkaus

Pienokaisen kehto

Taulut olivat täydentämässä tunnelmaa samoin kuin ikkunoissa olevat tilkkutyöverhot ja kuultokudokset.

Tästä siirryttiin kamariin, jossa oli vaarini valmistama keinutuoli. Tuoli valmistettu samoihin aikoihin kuin huvilakin ja mainittakoon että vaarini oli Karl Jacob Senskin työtoveri Keravan Puuseppätehtaalla ja varmaan vieraillut tässä talossa. Kamarissa on maalaamani muotokuva äidistäni istumassa tuossa keinutuolissa.

Äitini muotokuva ja keinutuoli

Sitten astuttiin saliin, jonka nurkassa komeili entisajan kakluuni = lämmittämiseen tarkoitettu pystyuuni. Seinällä kuvakudos "Tulikukka"

Kakluuni 

Eteisessä oli räsymattojani esillä, samoin kun huoneiden lattioilla. Itse olin pukeutunut mummoksi ja kertoilin Galleria Allin historiaa, taulujeni ja muiden töitteni historiaa ja tekotapoja. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli kengänkorkomatto eli klackmatta.

Mattoja lasitetulla kuistilla

Kengänkorkomatto eli klackmatta

Tämä tilkkutyöperinne on tullut Pohjanmaalle Ruotsista, sieltä löydetyt matot ovat 1800-1900 -lukujen vaihteesta, Pohjalaiset matot 1920-1930 -luvuilta. Perinteen on elvyttänyt Vaasan alueen ruotsinkielinen käsi- ja taideteollisuusyhdistys, Österbottens Hantverk ja siellä Anna-Maija Backman, toiminnanjohtaja. Sain nämä tiedot Järvenpään Taito-Uusimaan käsityökeskuksesta. Lisätietoa matoista löytyy Taito 6/2009 ja Taito 3/2006 lehdistä. Lehdet löytyvät varmaan kirjastosta. Omassa matossani on näyttelyni vuosiluku jos vaikka satun unohtamaan.

Itse mummo ja "Kyöpelinvuori" taulu

Näyttely video:

https://www.youtube.com/watch?v=mj08HX_807Y

Ideasta kahden viikon näyttelyksi

Blogikirjoittelu on vähän jäänyt. 15.4.2014 soitin ensi kerran Taideseura KuumArtin näyttelyvastaavalle ja tiedustelin mahdollisuutta oman näyttelyn pitämisestä Taideseuran ylläpitämässä Galleria Allissa Kerravalla. 

Sovittiin ajaksi 3.3.-15.3.2015. Tästä idea lähti kehittymään. Olen myös itse Taideseuran jäsen ja minua on kiehtonut tämä rakennus. Sen rakentaja Karl Jacob Svensk oli yksi Keravan puuseppätehtaan perustajista ja työntekijöistä. Myös vaarini Johan Severus  Laine oli puuseppätehtaan mallipuuseppä ja on aivan varmasti vieraillut tässä talossa. Tästä tuli näyttelyni nimi "Kuin kotona taas".

Galleria Alli

Puuseppä Karl Jacob Svensk rakensi kauniin pikku huvilan, joka nykyisin tunnetaan Galleria Allina. Sievä huvila valmistui noin 1909-1910  ja samaan aikaan Svensk istutti myös mahtavat hopeapajut, joiden taakse rakennus kesäisin piiloutuu. Rakennus oli vaarassa tuhoutua talvisodan aikana, kun sirpalepommi putosi huvilan portinpieleen. Aluksi oli avokuisti, se lasitettiin ja parveke rakennettiin 1951 mutta purettiin myöhemmin.

Keravan Kuvataiteilijat ry sai Keravan kaupungilta vuonna 1990 keväällä Svenskin huvilan galleriatilakseen. Galleria ristittiin Alliksi, Alli Paasikiven mukaan. Ensimmäinen näyttely galleriassa oli Rauhannäyttely ja sen jälkeen on vaihtuvia näyttelyitä ollut säännöllisesti. Suurin osa töitään esittelevistä taiteilijoista on ollut oman seuran jäseniä, mutta kysyntä Allin vapaista näyttelyajoista on kasvanut ympäri Suomea.

Yli 30 vuotta toimineet Keravan Kuvataiteiljat ry ja Tuusulan Taideseura ry yhdistivät voimansa ja perustettiin KuumArt ry vuonna 2007. Se on taideyhdistys, jonka toimialueena on koko Keski-Uusimaa. Toiminnan keskiössä on idyllinen Galleria Alli, josta KuumArt ry vastaa yhteistyössä Keravan kulttuuritoimen kanssa. Galleria toimii sekä näyttelytilana että koulutus- ja kokouspaikkana. Huoneita on kolme ja niistä yhdessä on kaakeliuuni. Pinta-ala on 32 m2, lisäksi pieni wc, eteinen ja lasiveranta. 

Kaakeliuuni

Galleria Allin pihapiirissä on ulkorakennus Allin Talli, jossa Keravan Käsintaitajat ry pitävät kesäisin taidekäsitöiden myyntinäyttelyitä. Pihalla on myös järjestetty vuosien mittaan kaikenlaisia tapahtumia. Valkosipuli- ja Sirkusmarkkinoiden aikana voi Allista ja Allin pihalta löytää yllätyksiä. Pihalla on kirmaissut Sininen Hevonen vihreässä ruohikossa ja eräänä talvena karuselli pyöri värikkäine valoineen uskomattoman kauniina lumisessa pihassa.

Kerava 90 vuotta

Keravan historiaa lyhyesti

Keravan Puuseppätehdas perustettiin 1908, silloin se oli nimeltään Kervo Snickerfabriks AB. Vuonna 1919 tehdas siirtyi Stockmannin omistukseen, siirtyi Ahjoon 1973 ja lopetettiin 1985. Puusepäntehdas teki pääasiassa korkeatasoisia huonekaluja ja se oli arvostettu merkki. 

Puuseppätehtaan työntekijöitä

Keravan keskustassa sijainnut, rumaksi haukuttu tehdasrakennus purettiin 1974 ja paikalle rakennettiin kaupungintalo, yhtä ruma? Syksyllä 2014 valmistui uusi monitoimitalo Sampolaan, jonne entisen kaupungintalon toiminta siirtyi ja paljon muutakin.

Yksi Kervo Snickerfabriks AB:n perustajista oli Karl Jakob Svensk 13.10.1883-11.10.1967. Hän oli myös tehtaan pitkäaikainen työntekijä. Hän rakennutti asunnokseen nykyisin Galleria Allina tunnetun huvilan1909-1910, jonka Keravan kaupunki pakkolunasti 1988. Huvilassa oli tähän asti asunut Karl Jacob Svenskin jälkeläisiä neljässä polvessa.

Galleria Allin edustalla on Iso-Hollon aukio, jossa on kaksinkertaisen olympiavoittajan Wolmari Iso-Hollon urheilijapatsas. Vesiestettä ylittävän pronssisen näköispatsaan on tehnyt Erkki Kannisto. Patsaan paljastustilaisuus oli 7.7.1994. Myös lähellä oleva kauppakeskus on nimeltään Wolmari.

Juho Kusti Paasikivi omisti KOP:n pääjohtajana ollessaan Keravalta kaksi tilaa. Jaakkolan kartanon päärakennuksessa hän asui perheineen kesäisin. Sotien jälkeen hän luopui kartanosta tultuaan presidentiksi. Myös Juho Kusti Paasikiven pronssipää on siirtolohkareessa Paasikivenkadun toisella puolella. Teoksen tekijä on Veikko Leppänen ja paljastusvuosi 1970. Lähellä on toinenkin kauppakeskus ja nimeltään Juho Kusti.

Kesäisin Galleria Allissa vierailevien kannattaa tutustua myös kirjaston vieressä, Paasikiven patsaan takana olevaan taiteilija Antti Maasalon ”Oodi vedelle” ulkoilma tilateokseen, valmistui 2005.             

Oodi vedelle

Sitten itse pääasia eli tulossa oleva näyttely. Edelläolevia tekstejä on luettavissa näyttelyssäni ja töiden liitteinä on tekstejä ja loruja.

Näyttelyesite

Nyt alkaa olla perhosia vatsassa kun H-hetki lähestyy. Osa näyttelyn töistä on jo pakkausvaiheessa kylpyhuoneessa ja saunan lauteilla.

Myös rimoja ripustamiseen

Tuttuja kasseja

Ennen kaikkea haluan näyttelylläni osoittaa että kahdeksankymppinenkin voi olla energinen, luova ja rohkea.

Joulun jälkeen

Joulu on vietetty rauhallisesti perhepiirissä. Olemme nähtävästi olleet kilttejä koska joulupukki muisti meitä oikein kahdella lahjasäkillä.

Joulupukin tuomisia 

Jouluksi saimme lunta tänne eteläänkin, ainakin Keravalle. Tapaninpäivän aamuna parvekkeeni lasituksessa oli upeita luonnon luomia tähtikuvioita.

Jääkiteitä

Sukkulat taas suihkivat ja kangaspuissa on poppanaloimi. Työn alla on myös edellinen kangaspuista otettu "kudelma", pannunalusia. Töiden viimeistely vie myös oman aikansa.

Intialaista kaislaa kuviona

       Valoisaa Uutta Vuotta 2015

Jäälyhty

Joulu muistoja - Christmas memories

Joulun aika on muistojen aikaa. Arkihuolet unohdetaan hetkeksi ja halutaan nostaa esiin jotain menneiltä ajoilta ja muistellaan heitä, jotka ovat aikanaan olleet rakentamassa joulumuistojen ketjua. Jokaisessa perheessä on joluluun liittyviä koristeita ja tapoja. Joulukuusi on tärkeä elementti suomalaisessa joulussa. Suurin osa joulun viettäjistä haluavat olla yhdessä lähimpiensä kanssa.

Vietän aina jouluni tyttäreni ja tyttäreni pojan kanssa. Meillekin on jo muodostunut jouluperinteitä. Osa on aivan lapsuuteni jouluista mutta on syntynyt myös uusia perinteitä yhdessäolostamme.

Joulukuusi tyttäreni kotona

Joka vuosi kuusessamme on pumpulinen tonttu. Se oli jo lapsuuteni joulujen tärkein kuusen koriste. Valitettavasti se on menettänyt toisen jalkansa vuosikymmenien matkan aikana.

Joulutonttu 1930-luvulta

Joulukoristeita olen valmistanut vuosien varrella ja samoin on tallella myös tyttären koulun aikainen joulukynttilä piirrettynä lasimaalausta jäljitellen  ja tyttärenpojan päiväkodissa valmistama koriste. Henkilökohtaisesti säästän kaikkea mahdollista ja oletan että joskus nämäkin koristeet nousevat samanlaiseen arvoon kuin tuo pumpulitonttuni. Ymmärtääkseni näinkin rakennetaan perinteitä sukupolvelta toiselle. Tärkeintä ei ole se, että ovatko ne nyt ihan viimeisen päälle oikeaoppisesti tehtyjä vaan se mikä tunne tekijällä on tekohetkellä ollut. Molemmat työt on tehty minulle lahjaksi ja se tunne ja rakkaus välittyy näissä töissä.

Tyttären valmisttama kynttilä äidille

Tyttärenpojan kynttilä mummolle.

Itse valmistin joskus 1970-luvulla silkkipaperista lasimaalausta jäljitellen jouluenkelin. Tänä jouluna se on kerrostalomme portaikon ikkunassa tuomassa joulutunnelmaa.

Jouluenkeli

Ruotsalainen ystävä toi joskus tyttärelleni lahjaksi tämän tontun. Se tulee olemaan tyttärelleni todennäköisesti samanlainen jouluperinne kun minun pumpulitonttuni. Ja toinen perinnekoriste tyttäreni kotona on oljesta valmistettu pukki muistoineen.

Ruotsalainen tuliainen 1960-luvulta

Olkipukki

Tuomaan risti on puusta vuolemalla valmistettu joulukoriste.

Tuomaan risti

Pietarsaarelaiselta ystävältäni sain joskus 1980-luvulla "Usko, toivo, rakkaus"-jouluvalot. Tämä on erityisesti tuon seudun perinne. Oheisissa valoissa on puukehikko, joka on päällystetty silkkipaperilla, Taitavaa käsityötä, Nykyisessä ikkunassani en voi sijoitella niitä yhtenäiseksi riviksi.

  

Jossain vaiheessa sain ystävältäni Egyptissä valmistetun joulukoristeen. Se oli alun perin vain kangas, jonka kiinnitin muovilevyyn ja ripustan ikkunaan.

Joulun aikana ulko-ovessani on jouluaiheinen koriste. Tämän olen ostanut joskus vuosia sitten.

Tervetuloa

Perheeni joulu alkaa jouluaattoa edeltävänä iltana joulukinkun paistolla. Jouluaaton aamuna keitän ensimmäiseksi riisipuuron ja yksi manteli sinne on tärkeä. Käymme myös saunassa heti aamulla. Jouluaattona kuuntelemme klo 12.00 Joulurauhan julistuksen Turusta ja sitten valmistelemme vähitellen yhdessä illan ateriaa ja odotellaan joulupukkia. Illalla suunnilleen klo 17.00 istumme syömään jouluaterian.

Näin syntyy joulumuistojen perinne ja näin voimme siirtää jälkipolville jotain siitä lämöstä ja rakkaudesta, joka on syntynyt yhdessäolosta, ei tavarapaljoudesta.

Vaarini sorvaama kynttelikkö

Hyvää Joulua!              Anteeksi mahdolliset kielivirheet. 

 God Jul - Merry Christmas - Bon Noel - Iid Wanaagsan