Kirjoitan nyt vähän muustakin kuin kutomisesta. Erilaisilla pyörillä liikkuminen on olut suuri osa siirtymistäni paikasta toiseen. Tämä alkoi jo lapsena ensi askelista Hämeenlinnan Saaristenkadulla. Minulla oli ruokailutuoli, jonka saattoi saranoilla taittaa leikkipöydäksi, jossa oli alla pyörät. Tätä työntämällä otin ensi askeleitani kai 1934 pihapiirissämme. Sitten tuli nuoruuden polkupyörä 1940-1950. Ei silloin ollut yksityisautoja, kuin harvoilla. Yleinen liikenne sujui linja-autoilla, muistaakseni Hämeen liikenne ja Vekka. He kuljettivat myös paketteja. Sellainen vietiin linja-auton kuljettajalle ja sanottiin, että paketin odottaja on jossain määrätyssä paikassa vastaanottamassa. Myös äitini, kuten kaiki muutkin liikkuivat omilla asioillaan polkupyörällä.
Ensimmäisen autoni ostin 1976, punainen "Kuplafolkkari". Sillä tein ensimmäisen pitkän kotimaamatkan Itä-Suomen kautta pohjoiseen Pudasjärvelle tyttäreni ja koiramme Daxan kanssa ystäväperheen luokse. Palasimme kotiin länsirannikon kautta. Kaikkiaan minulla taisi olla kuusi autoa, Folkkari, Datsun, kaksi Saabia, Mitsubisi ja viimeisen merkkiä en muista.
Työjaksoni aikana Somaliassa 1983-1984 ajoin Land Rowerilla pitkiäkin matkoja Mogadisussa liikkumisen ohella.
Autoista luovuttuani siirryin taas polkupyörällä kulkemiseen asioita hoitaessani.
Sitten tuli aika kun pyörallä liikkuminenkaan ei enää tuntunut turvalliselta. Silloin ostin potkupyörän, vähän samanlainen kuin ikäihmisten rollaattori, mutta siinä on jalakset, kuten potkukelkassa. Voin seistä toisella jalaksella ja potkia vauhtia toisella jalalla. Ja jos on pieni mäen nyppylä, voin seistä molemmilla jalaksilla ja suoristaa selkäni. Potkupyörässä on kori ostoksia varten ja pieni istuinlauta jos haluan levätä tai ihailla maisemia ja elämää ympärilläni.
Olen ollut onnekas. Kolareita eikä muitakaan onnettomuuksia ole sattunut. Kerran peruutin jonkun autoon pienen lommon ja kerran sain ylinopeussakot, kun oli kiire lentokentälle.
|
Ensi askeleet |
|
1940-1950 luvullla |
|
Äitini 1940-1950 luvulla |
|
Folkkarilla Pudasjärvelle 1976 |
|
Matkalla Kismayoon |
|
Pyörä taas jatkuvaan käyttöön |
|
Potkupyörä käyttöön vuonna 2019 |
Kiitos jakamistasi muistoista. Sinulla on tarinankerronta hallussa. Tekstiäsi on niin helppo lukea, että pystyn hyvin näkemään sinut elävästi tarinasi eri vaiheissa. Kuvat myös elävöittävät tarinaa osuvasti. Arvokkaita muistoja jälkipolville. Kunnioitan. Toivottavasti saamme nauttia vielä lisää tarinoista elämänkaaresi varrelta...
VastaaPoistaKiitos. Yllätyin kommenttisi positiivisesta sisällöstä. Useimmiten aristelen itse näiden tekstieni julkaisua. Mutta ikääntyessä rohkeus lisääntyy.
VastaaPoista