Kudelmat ja musiikki

Musiikkitalon avajaiset 31.8.2011

Tämä työ on kudottu kangaspuilla tilateokseksi. Sain idean, kun Helsinkiin rakennettiin musiikkitalo. Tämä syntyi musiikitalon avajaisten aikaan. Nimi on yksinkertaisesti tuo "Musiikkitalon avajaiset 31.8.2011". Oranssi pohjaväri kuvaa sitä, kun musiikkitalo nousi liekeistä makasiinien tulipalon jälkeen,

Usein kysytään: "Mistä saat ideat töihisi?" Luonto on lähellä sydäntäni, metsä ja puut ovat minulle tärkeitä, jopa kaadetuista puista sahatut ja pilkotut polttopuut eli klapit.

Toisinaan kudon töitäni runojen pohjalta tai kirjoitan runoja, tai paremminkin loruja töitteni pohjalta. Aloitan jonkun työn kutomisen, yhdistelen  erilaisia värejä ja yhdistelmästä syntyy mielikuva, jolle sitten annan nimen. Onpa "Avara luonto"- ohjelmakin antanut aiheita.

Olen kutonut yhden pienen maton käyttäen jopa toisena kuteena kasetin ääninauhaa. Jostain sitten kyllä luin, että se ei ole suositeltavaa, on epäterveellistä.

"15.yö" 

. 
Kuuntelen kutoessani Radio Suomea. Jos sieltä ei tule mieluisaa ohjelmaa, kuuntelen levyjäni tai ikivanhoja kasettinauhojani. Eräänä päivänä kuuntelin Matti Salmisen lauluja kasetilta "On hetki". Siinä hän laulaa kansanlaulujen omaisia lauluja. Tästä syntyi pohja kokoelmalle "Kudelmat ja musiikki".

"Toiset meistä"

"On hetki"

"Suvisia suruja"

"Joka pojalla on siivet"

"Kaunein uni"

"Sinua, sinua rakastan"

Jossain vaiheessa kutsuin ystäviäni kotiini. Soitin kasetin ja näytin aina lauluun liittyvän työn. Ystäväni saivat muodostaa omassa mielessään mielikuvia tilanteesta. Tämä tapahtuma oli tavallaan Koti-Galleriani avajais tapahtuma. Tietenkin vaihdoimme myös kuulumisia, mutta halusin edes hetkeksi siirtää ajatukset niistä tavanomaisista aiheista eli lasten ja lastenlasten elämä, omat sairaudet ja maailmaa mullistavat tapahtumat.

Pilvinen aamu

Olin pyörälenkillä Keravan keskustassa. Tämän Daugin huvilan nimellä tunnetun rakennuksen eteen rakennetaan senioriasuntoja. Kuulemma Jean Sibelius on säveltänyt täällä joskus 1900-luvun alkuvaiheilla.

"Näin maailma muuttuu Eskoseni." Olkoon tämä lainaus eilisen Aleksis Kiven päivän kunniaksi.
                                                                   

 Muutamia pilvisen pävän aamun kuvia lähiympäristöstäni.

Voin kertoa, että Keravalla on aikoinaan ollut taitavat ympäristösuunnittelijat. Puita ja pesaita on paljon, samoin ympäristötaideteoksia. Kävely- ja pyöräilytiet on päällystetty taidolla.

On vanhaa kaarisiltaa. Ymmärtääkseni vanha Hämeen härkätie on kulkenut tästä Tuusulaan.

Uutta kaarisuunnittelua. Tästä on kiva huristella pyörällä.

Kuvanveistäjä Antti Maasalo on suunnitellut Keravalle useita ympäristöteoksia. Alla "Oodi vedelle". Siinä on laaja vesiallas, josta kohoaa erilaisia elimenttejä. Osa niistä toimii suihkulähteinä, illalla teos on valaistu ja ainakin alkuvaiheessa kuului myös musiikkia.

 Keravan 90-vuotisjuhlan kunniaksi maalattiin virallinen graffitti erääseen alikulkutunneliin.

Sampolan kaupunginosasta keskustan Kauppakaarelle johtava alikulkutunneli alittaa rautatien, Sen keskiosassa on holvimainen, ikkunoilla varustettu katto, jonka reunaosaan on kiinitetty taiteilija Alpo Jaakolan aikanaan omaan aitaansa maalaama historiallinen kuvasarja.

Olkoon tämä blogini osio Oodi Keravalle, 90-vuotiaalle nykyiselle kotikaupungilleni.

Sauna somaksi.....

Sauna metsän siimeksessä.

Kesän alussa 2014 oli paljon asiaa saunasta radio- ja televisio-ohjelmissa, Sauna on suomalaisille paitsi puhdistautumispaikka myös virkistyksen, nautinnon ja renntoutumisen tyyssija. Menneinä aikoina siellä synnyttiin ja saunan kautta lähdettiin viimeiselle matkalle kohti Tuonelaa, vainajien olinpaikkaa.

Tietosanakirja (Gummerus 1988) määrittelee saunan seuraavasti: "Sauna on rakennus tai huone, joka on tehty löylyn (=höyrykylvyn) ottamista ja peseytymistä varten. Sauna on tunnettu laajoilla alueilla Euroopan ja Aasian pohjoisissa osissa mutta myös Amerikan intiaanien ja eskimoiden parissa. Kehittyneenä järjestelmänä se on esiintynyt vain suomensukuisten kansojen keskuudessa. Suomalainen sauna on ollut savusauna. Nykyisin sauna on joko niinsanottu jatkuvalämmitteinen sauna tai sähkösauna, joskin savusaunat ovat jälleen yleistymässä. Saunan merkitys on tärkeä kansanterveystyössä, vaikkaan löylyn fysiologista vaikutusta ei ole täysin selvitetty. Suomessa Sauna-Seura perustettiin 1937."

Suomen kaupungeissa oli aikoinaan yleisiä saunoja, joissa oli omat osastot miehille ja naisille. Taloyhtiössäkin saattoi olla yhteinen sauna asukkaile. !980-luvun tienoilla jotkut kerrostaloasukkaat halusivat rakentaa asuntoonsa oman saunan. Tämä oli monimutkaisen ja monitahoisen tuumailun prosessi ennenkuin saunan sai rakentaa. Nykyisin 2000-luvulla miltei jokaiseen uuteen asuntoon sijoitetaan myös sauna. 

Hämmästyksekseni olen lukenut kannanottoja, että siirryttäisiin jälleen yhteisiin saunoihin tai jopa yleisiin saunoihin. Tämä on ymmärrettävää, sillä asukas maksaa saunasta melkoista neliöhintaa sekä vuokran lisää ja myös sähkön kulutuksesta. Vapaa-ajan asuntojen ja omakotitalojen saunat ovat tietenkin asia erikseen ja ne ovat usein puulämmitteisiä. Ja jos polttopuut saadaan vielä omasta metsästä niin mikä olisi rentouttavampaa puuhaa.

Jos puut kaadetaan omasta metsästä, ne kannattaa varastoida joko puusuojaan tai ulos rakennettuun kehikkoon seuraavaksi vuodeksi. 

Jos polttaa märkiä klapeja uunissa
sattaa muuttaa saunansa savusaunaksi, hormi ei vedä huonosti palavien puiden savua piippuun vaan työntää sen saunatilaan. 
                                                Kehikkoa rakennetaan.

Nyt sitten seuraa oikeastaan se pääasia eli "Sauna somaksi..." 

Saunan voi sisustaa niin että siellä myös silmä lepää. Tätä varten olen suunnitellut "Saunasettejä". Setti koostuu pukuhuoneen penkille asetettavasta poppanasta ja sen sävyihin sopivasta matosta lattialle, laudeliina lauteille ja tietenkin pellavapyyhkeet naulakkoon. Kuvat olen ottanut parvekkeellani joten mielikuvitus vaan liikkeelle ja oman pukuhuoneen suunnitteluun.

                          Savusauna
                          Cafe Kuusijärvi                             Vantaa



                                                                                             
                               

                             

www.saunamafia.fi
http://www.sauna.fi/etusivu/

Mattolorujen elämä

7.10.2014 kokoontui Keravan Hyvinvointikeskuksessa perinteinen Runoraati. Arvokkaan mutta lempeän raadin arvioitavaksi voi toimittaa etukäteen pöytälaatikon perukoilta omia runojaan. Eilisessä tilaisuudessa Keravan lausujat esittivät tämänkertaiset runot, joita lausuttiin ja raati kommentoi parin tunnin ajan. Jo kahtena edelisenä vuonna on yksi mattorunoni esitetty siellä. Tämä runo on tässä blogissa julkaistu nimellä "Räsymaton taikaa".  http://sukkulatsuihkii.blogspot.fi/2014/09/rasymaton-taikaa.html

Eiliseen tilaisuuten olin toimittanut arvioitavaksi pieniä matto-loruja vai ovatko matto-haikuja.


Prinsessa Ruusunen

Kankuri kertoo matoillaan
vanhan sadun sanomaa
on ruusutarhaa, prinsessaa
uljaan prinssin tarinaa.





 Rahkasammal

Metsä täynnä mättäitä
taitaa olla rahkasammal.
Kaupungissa ei ole näitä 
on vain  kivinen taival.






 Syysleimukukka

Perennapenkin kaunistus
on tuttu leimukukka
syksyn viileyden aavistus
syksyn, talven odotus.

Valtameri

Valtameren syvä sini
kannattelee purttani
majakkaasaaren valokiila
johdattelee matkaani.

 Orastava lempi

Vaalea väri lempeä kuvaa
rakkauden roihua enteilee
tumma raita syvyyttä tuo
ohjaa tien rakkaimman luo.

Tuohisormus

Tuohi taipuu moneksi
vaikka kihlasormukseksi
voi olla alku liitolle
elämän mittaiselle. 





Oli mielenkiintoista kuunnella näitä loruja niin että maton kuva tai matto ei ollut silmieni edessä. Kyllähän se kuva oli aivojeni sopukoissa, niin moneen kertaan olen "veivannut" näitä yhteyksiä. Hämmästyttävintä oli todeta, että raati arvioi erittäin lempeästi loruni. Oletin sijoittuvani peränpitäjäksi mutta olinkin siinä keskivaiheilla arvostelutaulukossa.

Olen tainnut jo kirjoittaa täällä blogissani että annan nimen töilleni ja usein kirjoitan juuri tuollaisen lorun liitteeksi, Se kuvaa tekohetken ajatuksia ja kertoo, mitä haluan työlläni viestittää.

Lopuksi lausun kiitokkseni arvovaltaiselle raadille ja taitaville Keravan lausujille. Jälkeenpäin juttelin erään lausujan kanssa ja hän kertoi, että hän olisi halunnut "räpätä" nämä loruni. Hän oli käynyt kuuntelemassa Keravan kirjastossa Räppäävää mummoa. Jääkäämme odottamaan uutta aluevaltausta!

Tietotekninen tauko

Tuli peini tauko blogikirjoitteluun. Tietokoneen hiiri ei jostain syystä toiminut. Tämä vika korjaantui mutta sitten tietokoneen näyttö ei suostunut avaamaan edes taustakuvaa, oli vain harmaa pinta. Kyselin tietotekniikan tukipalveluista, neuvottiin että kone täytyy viedä takuuhuoltoon.

Tyttäreni 17 vuotias poika tuli käymään ja kerroin murheestani. Hän sanoi: "Katsonpa sitä konettasi". Hän istui pari minuutta koneen ääresssä ja kas, kone toimi. Apu on näköjään usemmiten lähempänä kuin arvaammekaan. Tästä opin sen, että käännyn ensiksi kotiasiantuntijani puoleen ja vasta sitten päätämme yhdessä, viedäänkö kone huoltoon vai ei.

Tauosta oli kuitenkin se hyöty, että sain väännettyä uuden loimen kangaspuiden tukille. Tässäkin minua usein auttaa tämä yllämainittu lähi-avustaja. Pienenä poikana hän jopa istui vieressäni mattoa kutomassa. Jossain vaiheessa hän pelkäsi ettei mummo vaan tule kouluun puhumaan noista räsymatoistaan. 

Tauon aikana tuli myös viimeisteltyä viimeiset valmiit kudelmat ja tuli kirjoitettua niihin liittyvät lorut. 

Ihailin myös ulkona syksyn värejä ja sain töihini uusia värivaihtoehtoja. Luonto on melkoinen innoituksen antaja väreineen.

Viimeisimmät työt olivat poppanoita tuoleihin, penkille tai vaikka  pöydälle. Valmistin myös muutaman tyynyn.

                     
         

Poppanoiden kuteet olen itse leikannut aikaisemmin kertomallani tavalla vinokaitaleiksi. Kuvat ovat omista valokuvakokoelmistani.