Iltatarinoita lapsille Somaliasta

Muutama päivä sitten mainitsin tämän kirjan Facebookin päivityksessäni. Kerroin väärin, että sen on kirjoittanut somalilääkäri Ahmed M. Mahdi. Hän ei ole sitä kirjoittanut vaan koonnut siihen tarinoita, joita on kerrottu perimätietona lapsille iltaisin hiilivalkean loisteessa. Somaliassa kirjakieli luotiin vasta 1972 joten somalinkielellä painettuja kirjoja on ilmestynyt vasta sen jälkeen. Mielestäni Ahmed Mahdin kulttuuriteko on pienimuotoisena verrattavissa Elias Lönnrotin Kalevalaan. Ahmed Mahdi aloitti näiden tarinoiden kirjaamisen vuonna 1990 ja saattoi työn päätökseen 1996 asuessaan Suomessa Pietarsaaressa. Hän kirjoitti muistista nämä tarinat voidakseen antaa ne edelleen pakolaislapsille ja omalle pojalleen. Hän käänsi ne englanniksi, jotta hänen suomalainen vaimonsa voisi lukea niitä. Taas vaimo, Margareta Nylund käänsi kirjan ruotsiksi, koska se oli hänen ja heidän poikansa äidinkieli. He halusivat vielä suomenkielisen version, joten Pirjo Rinne ja Sinikka Ingo suorittivat tämän tehtävän. 

Ahmed Mahdi kirjoittaa kirjan alkusanoissa toivovansa että kirja levittäisi kertomusten kulttuuriarvoja ja viisautta niin, että muiden kulttuurien ja erityisesti isäntämaan lapset voisivat hyötyä ja oppia jotain somalikulttuurista. Tämä voi puolestaan luoda hyvät yhteydet, suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä kahden kulttuurin välille ja ennen pitkää vähentää muukalaisvihaa ja rasismia. Näillä sanoilla kirja saatettiin matkaan vuonna 1996, 18 vuotta sitten ja tämä Ahmed Mahdin toivomus on pätevä edelleen. Mainittakoon vielä että kirjan kuvitus on Ahmed Mahdin ja kansikuvan on taiteillut Nur Abdullahi Ali.

ISBN 952-91-1543-1

Kirjaa välitettiin aikoinaan päiväkoteihin ja kouluihin ja ainakin joihinkin kirjastoihin. Olen ottanut selvää että ainakin Keravan kirjastossa kirja on tälläkin hetkellä lainattavissa. Tänä vuonna loput jäljellä olevista kirjoista jaettiin somaliyhteisölle ja sellaisille suomalaisille tahoille, jotka ovat kiinnostuneita pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvistä asioista.

ISBN 952-90-7858-7

Väriä kankaalle.

Kangasta voi värjätä monella tavalla. Yksinkertaisin tapa on upottaa kangas väriliemeen kattilaan tai isompaankin astiaan ja kuumentaa ohjeiden mukaan. Myös nykyisillä teollisuusväreillä voi värjätä vaikka pesukoneessa. 

Solmuvärjäys on seuraavaksi yksinkertaisin tapa. Varmaan monelle on tuttua T-paidan värjäys tällä menetelmällä. Tehdään vain tiivis solmu paidan etuosaan tai puristetaan tiukalla lankakiepauksella parista kohdasta ja upotetaan väriliemeen. Väriaineen mukana on yleensä ohjeet siitä mitä muuta tulee huomioida. 

Minulle kertyy matonkudeainesten myötä ystävien tuomia, käytöstä poistettuja valkoisia lakanoita. Aikani pohdiskelin mitä niillä tekisin. Päätin kokeilla tilkkutöitä. Revin lakanat samankokoisiksi neliöiksi. Sitten rypistelin niitä erilaisiksi "mytyiksi" ja sidoin tiukasti kalalangalla. Aluksi värjäsin nämä "mytyt" yhdessä väriliemessä mutta kokeilin myös kahden värin käyttöä. Kastoin "mytyt" vain osittain väriliemeen ja sitten värjäämättömän osan toiseen väriliemeen.  

Värjättävä "mytty"

Värjäämisen jälkeen katkaisen langat ja huuhtelen tilkut ensiksi puhtaassa vedessä ja sitten liotan jonkun aikaa suola- etikkaliemessä.

Tällaisista tilkuista olen ommellut tilkkutyöverhoja.

"Lemmen roihu"

 Oli esillä Kahvila Rosalinassa

Olen vamistanut samalla tekniikalla myös pieniä tauluja.

"Hersyävä nauru"

"Vain me kaksi"

"La Strada"

Tutustuin tällaiseen värjäykseen myös Somaliassa. Siellä oli Mogadishun Naistentalossa naisten värjäämiä dira- ja kietaisuhame kankaita.

Silkkipainanta on sitten jo vähän vaativampi tapa, Erityisellä kehikkosapluunalla siirretään väri kankaaseen tai pensselilläkin ymmärtääkseni. Silkkiä en ole painanut mutta tätä sapluunatekniikkaa olen käyttänyt kasviväreillä painaessani. Sapluunoita saa ostaa valmiina mutta olen itse valmistanut niitä "nyrkkipajassani" ja sen ovat näköisiäkin.

"Hedelmiä"

"Omena"

"Hedelmiä" painoin pöytäliinaan, joka sitten matkasi Austraaliaan. Ja niin matkasi toinenkin pöytäliina.

"Hedelmiä"

"Sananjalka"

Painettava kuva muotoillaan kuumalla vahalla kehikkoon kiinnitetylle ohuen ohuelle kankaalle käyttäen joko pensseliä tai batiikkityössä käytettävällä tjanting-pannulla.

Tjanting-pannu 

Sapluunan teko käynnissä

Tätä työtä oli ihana tehdä kesämökillä luonnon helmassa. Ensin keräsin kasveja, joista keitin ulkohellella värilientä. Väriliemeen sekoitin tällaista värjäystä varten tarkoitettua suurustetta. Tämä väripasta levitettiin kehikon ja levityslastan avulla kankaalle. Tämän jälkeen väri sai kuivua vuorokauden narulla. 

"Täysikuu kaislikon yllä"

Sen jälkeen kangasta liotettiin kylmässä vedessä jotta ylimääräinen väripasta irtosi ja taas kuivatettiin.

"Omenoita"

"Täysikuu"

Kesämökki ja etenkin järven ranta on oivallinen paikka koska vettä joutuu käyttämään paljon, kasvien liotukseen ja kankaiden moninkertaiseen huuhteluun. Viimeisen kuivatuksen jälkeen kangas vielä höyrytetään kuumahöyryllä. Tähän on olemassa erityisiä laitteita mutta "nyrkkipajan" konstit asttuivat taas kuvaan. Käytin siihen vanhaa Mehu-Maijaa. Vuorasin reiällisen osan froteepyyhkeellä ja asetin sinne värjätyn kankaan puhtaan kankaan kanssa löyhästi rullattuna. 

Kasviväri pastalla muotoilin myös muutaman taulun.

Kolme hattupäistä Ladya

Oikeaoppiset batiikityöt sitten ovatkin asia erikseen. Ne ovat taidetta. Niissä kuviot muotoillaan vahalla kankaalle, joka on pingotettu kehikkoon. Vuorotellen kangasta käsitellään väriliemessä ja vahataan uusia kuvioaiheita. Loppujen lopuksi vaha poistetaan silitysraudan ja imupaperin avulla. Alla oma amatöörimäinen batiikkityö.

"Särjetty sydän"

Alla kaksi todellista taideteosta. Naishahmon ostin Kenian Nairobista 1980. Se kuvaa afrikkalaisen maaseudun naisen arkielämää, hän kantaa aina jotain, hakee vettä ja puita pitkien matkojen takaa.

Äiti

Tämän toisen työn ystäväni toi Intiasta tuliaisena. 

Norsu tuo onnea

Kudelmat ja musiikki

Musiikkitalon avajaiset 31.8.2011

Tämä työ on kudottu kangaspuilla tilateokseksi. Sain idean, kun Helsinkiin rakennettiin musiikkitalo. Tämä syntyi musiikitalon avajaisten aikaan. Nimi on yksinkertaisesti tuo "Musiikkitalon avajaiset 31.8.2011". Oranssi pohjaväri kuvaa sitä, kun musiikkitalo nousi liekeistä makasiinien tulipalon jälkeen,

Usein kysytään: "Mistä saat ideat töihisi?" Luonto on lähellä sydäntäni, metsä ja puut ovat minulle tärkeitä, jopa kaadetuista puista sahatut ja pilkotut polttopuut eli klapit.

Toisinaan kudon töitäni runojen pohjalta tai kirjoitan runoja, tai paremminkin loruja töitteni pohjalta. Aloitan jonkun työn kutomisen, yhdistelen  erilaisia värejä ja yhdistelmästä syntyy mielikuva, jolle sitten annan nimen. Onpa "Avara luonto"- ohjelmakin antanut aiheita.

Olen kutonut yhden pienen maton käyttäen jopa toisena kuteena kasetin ääninauhaa. Jostain sitten kyllä luin, että se ei ole suositeltavaa, on epäterveellistä.

"15.yö" 

. 
Kuuntelen kutoessani Radio Suomea. Jos sieltä ei tule mieluisaa ohjelmaa, kuuntelen levyjäni tai ikivanhoja kasettinauhojani. Eräänä päivänä kuuntelin Matti Salmisen lauluja kasetilta "On hetki". Siinä hän laulaa kansanlaulujen omaisia lauluja. Tästä syntyi pohja kokoelmalle "Kudelmat ja musiikki".

"Toiset meistä"

"On hetki"

"Suvisia suruja"

"Joka pojalla on siivet"

"Kaunein uni"

"Sinua, sinua rakastan"

Jossain vaiheessa kutsuin ystäviäni kotiini. Soitin kasetin ja näytin aina lauluun liittyvän työn. Ystäväni saivat muodostaa omassa mielessään mielikuvia tilanteesta. Tämä tapahtuma oli tavallaan Koti-Galleriani avajais tapahtuma. Tietenkin vaihdoimme myös kuulumisia, mutta halusin edes hetkeksi siirtää ajatukset niistä tavanomaisista aiheista eli lasten ja lastenlasten elämä, omat sairaudet ja maailmaa mullistavat tapahtumat.

Pilvinen aamu

Olin pyörälenkillä Keravan keskustassa. Tämän Daugin huvilan nimellä tunnetun rakennuksen eteen rakennetaan senioriasuntoja. Kuulemma Jean Sibelius on säveltänyt täällä joskus 1900-luvun alkuvaiheilla.

"Näin maailma muuttuu Eskoseni." Olkoon tämä lainaus eilisen Aleksis Kiven päivän kunniaksi.
                                                                   

 Muutamia pilvisen pävän aamun kuvia lähiympäristöstäni.

Voin kertoa, että Keravalla on aikoinaan ollut taitavat ympäristösuunnittelijat. Puita ja pesaita on paljon, samoin ympäristötaideteoksia. Kävely- ja pyöräilytiet on päällystetty taidolla.

On vanhaa kaarisiltaa. Ymmärtääkseni vanha Hämeen härkätie on kulkenut tästä Tuusulaan.

Uutta kaarisuunnittelua. Tästä on kiva huristella pyörällä.

Kuvanveistäjä Antti Maasalo on suunnitellut Keravalle useita ympäristöteoksia. Alla "Oodi vedelle". Siinä on laaja vesiallas, josta kohoaa erilaisia elimenttejä. Osa niistä toimii suihkulähteinä, illalla teos on valaistu ja ainakin alkuvaiheessa kuului myös musiikkia.

 Keravan 90-vuotisjuhlan kunniaksi maalattiin virallinen graffitti erääseen alikulkutunneliin.

Sampolan kaupunginosasta keskustan Kauppakaarelle johtava alikulkutunneli alittaa rautatien, Sen keskiosassa on holvimainen, ikkunoilla varustettu katto, jonka reunaosaan on kiinitetty taiteilija Alpo Jaakolan aikanaan omaan aitaansa maalaama historiallinen kuvasarja.

Olkoon tämä blogini osio Oodi Keravalle, 90-vuotiaalle nykyiselle kotikaupungilleni.

Sauna somaksi.....

Sauna metsän siimeksessä.

Kesän alussa 2014 oli paljon asiaa saunasta radio- ja televisio-ohjelmissa, Sauna on suomalaisille paitsi puhdistautumispaikka myös virkistyksen, nautinnon ja renntoutumisen tyyssija. Menneinä aikoina siellä synnyttiin ja saunan kautta lähdettiin viimeiselle matkalle kohti Tuonelaa, vainajien olinpaikkaa.

Tietosanakirja (Gummerus 1988) määrittelee saunan seuraavasti: "Sauna on rakennus tai huone, joka on tehty löylyn (=höyrykylvyn) ottamista ja peseytymistä varten. Sauna on tunnettu laajoilla alueilla Euroopan ja Aasian pohjoisissa osissa mutta myös Amerikan intiaanien ja eskimoiden parissa. Kehittyneenä järjestelmänä se on esiintynyt vain suomensukuisten kansojen keskuudessa. Suomalainen sauna on ollut savusauna. Nykyisin sauna on joko niinsanottu jatkuvalämmitteinen sauna tai sähkösauna, joskin savusaunat ovat jälleen yleistymässä. Saunan merkitys on tärkeä kansanterveystyössä, vaikkaan löylyn fysiologista vaikutusta ei ole täysin selvitetty. Suomessa Sauna-Seura perustettiin 1937."

Suomen kaupungeissa oli aikoinaan yleisiä saunoja, joissa oli omat osastot miehille ja naisille. Taloyhtiössäkin saattoi olla yhteinen sauna asukkaile. !980-luvun tienoilla jotkut kerrostaloasukkaat halusivat rakentaa asuntoonsa oman saunan. Tämä oli monimutkaisen ja monitahoisen tuumailun prosessi ennenkuin saunan sai rakentaa. Nykyisin 2000-luvulla miltei jokaiseen uuteen asuntoon sijoitetaan myös sauna. 

Hämmästyksekseni olen lukenut kannanottoja, että siirryttäisiin jälleen yhteisiin saunoihin tai jopa yleisiin saunoihin. Tämä on ymmärrettävää, sillä asukas maksaa saunasta melkoista neliöhintaa sekä vuokran lisää ja myös sähkön kulutuksesta. Vapaa-ajan asuntojen ja omakotitalojen saunat ovat tietenkin asia erikseen ja ne ovat usein puulämmitteisiä. Ja jos polttopuut saadaan vielä omasta metsästä niin mikä olisi rentouttavampaa puuhaa.

Jos puut kaadetaan omasta metsästä, ne kannattaa varastoida joko puusuojaan tai ulos rakennettuun kehikkoon seuraavaksi vuodeksi. 

Jos polttaa märkiä klapeja uunissa
sattaa muuttaa saunansa savusaunaksi, hormi ei vedä huonosti palavien puiden savua piippuun vaan työntää sen saunatilaan. 
                                                Kehikkoa rakennetaan.

Nyt sitten seuraa oikeastaan se pääasia eli "Sauna somaksi..." 

Saunan voi sisustaa niin että siellä myös silmä lepää. Tätä varten olen suunnitellut "Saunasettejä". Setti koostuu pukuhuoneen penkille asetettavasta poppanasta ja sen sävyihin sopivasta matosta lattialle, laudeliina lauteille ja tietenkin pellavapyyhkeet naulakkoon. Kuvat olen ottanut parvekkeellani joten mielikuvitus vaan liikkeelle ja oman pukuhuoneen suunnitteluun.

                          Savusauna
                          Cafe Kuusijärvi                             Vantaa



                                                                                             
                               

                             

www.saunamafia.fi
http://www.sauna.fi/etusivu/