Translate

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Keravan kirjaston Ikkunagalleria ja Mummotuokio


Keravan kirjaston Ikkunagalleria

Suomi 100 Verkkoyhteisö Kutomisen yksi tapahtuma on ollut ikkunanäyttely, joka on ollut esillä koko huhtikuun 2017. Aiheena on "Kotirintaman naiset, nuoret ja lapset" vuosina 1939-1945.

Pystytys alkoi kun tavarat levitettiin kirjaston puolelle. Ikkunatilassa on neljä kaksiosaista aluetta esilleasettelua varten. Kuvien ottamista vaikeutti kapea ikkunatila ja ulkokuvien ikkunaan heijastumat.


Mitenköhän nämä....

.... tai nämä?






Kirjasto auttoi, kiitos.
































    Mummotuokio "Satusiivessä"

Miksi aikajaksona on tässä 1940-1952, sotahan päättyi jo 1945? Katsoin omaksi aikajanakseni tämän, koska sodan aikana oli elintarvikkeiden ja muidenkin kulutustavaroiden säännöstely, oli ostokortit. Niistä leikattavilla kupongeilla sai vain määrätyn määrän ostettavaa. Siirtyessäni vuonna 1952 Porin sairaanhoitaja- terveyssisarkouluun, meillä piti olla vielä mukana ostokortit kahvia ja sokeria varten. 

Mainttakoon vielä, että siihen aikaan opiskelijat asuivat vielä yksityisperheissä pari kolme opiskelijaa yhdessä, ei ollut opiskelija-asuntoloita. Kotonani Hämeenlinnassakin asui poissaollessani kaksi seminaariopiskelijaa. Ja oppikouluaikanani asui kaksi luokkatoveriani meillä, vaikka heidän kotinsa oli Rengossa, 15 kilometriä Hämeenlinnasta. Näin oli monella Hämeenlinnan ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla, liikenneyhteydet olivat rajalliset.






Varttitunti alkuun.











keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Hyvää Pääsiäistä


Luistimet naulaan

Kevät on saapunut, luistelukausi on ohitse, paitsi SM-liigan ja NHL:n kaukalot. Nyt voi tarkkailla Suomeen palaavia muuttolintuja ja seurata, miten miljoona linnunpönttöä saavat asukkaansa. Suomessa oli tavoite rakentaa linnuille miljoona linnunpönttöä ja tavoite on ylitetty. Kiitos kaikille rakentajille.

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Ikkunagalleria

Näyttelyjuliste


Aloittelua.....

..... jatkoa

Apua ripustuksessa

Suomi 100 Kotirintama

Naisten työvelvollisuus

Kirjallisuutta

Lisää aiheesta

On ollut mielenkiintoista muistella menneitä näin Suomen juhlavuonna. Aluksi tuntui, etten muista mitään mutta yksi muisto tuo mieleen toisen ja näin tarina syntyy. Ryhdyin tähän, koska lehden mielipidesivulla tällaista toivottiin ja etenkin eräs lukiolainen nuori toivoi nuorten ja lasten elämästä tietoa sota-ajalta. Tämän vuoksi näyttelyyn liittyy "Mummotuokio", jossa viimeksimainitusta aiheesta enemmän.

maanantai 6. helmikuuta 2017

Ensimmäinen Suomi 100 tapahtuma


Verkkoyhteisö Kutomisen hankkeeseen liittyvä Juhlavuoden ennsimmäinen tapahtuma oli 25.1.2017 Keravan Taidemuseo Sinkassa. Tämä toteutettiin yhdessä Taidemuseon ja Taidemuseon ystävät ry:n kanssa. Tekstiilitaiteilija Eija Rasinäki luennoi sanoin ja kuvin: "Miten minusta tuli minä?" Myös tyttäret olivat mukana.


Kuvan otti Raija Kallioinen

Kuvassa Eija Rasinmäki tyttärineen, vasemmalla Sinikka Salminen Verkkoyhteisö Kutominen, yksi tapahtuman järjestäjistä. Sitten Larissa Immonen, Eija Rasinmäki ja Ulrika Rasinmäki.

Eija Rasinmäki on suomalaisen räsymaton uudistaja. Taival on ollut pitkä, yli 40 vuotta. Hän on pohdiskellut, mistä ihminen ponnistaa luomaan ihmistä itsestään. Aluksi on ajatus, sitten tulee sana ja lopuksi teko. 

Näinhän se menee, joskus vain jäädään vaiheeseen sana. Mutta kun uskoo itseensä, tulee myös teko. Kun mattoon suunnitellaan kuteita, värimaailmaa, kuviointia, tällöin syntyy myös matolle sielu ja matto kertoo kutojansa tarinaa.

Oitin Kutomossa voi tutustua monimuotoiseen tuotantoon, koneisiin ja voi hankkia matonkuteita ja lankoja kudonnaisiinsa.

Kutomorakennus Oitissa

Lankoja
                             
Matonkuteita
 
Lisää kuteita

Mattoja syntyy koneella

Nostalgiaa, vanha kilometripylväs Kutomon tien varressa.

Räsymaton nostaminen design tuotteeksi on ollut Eija Rasinmäen elämäntyö. Suomessa räsymattoa on pidetty halpana tuotteena, jonka kuka tahansa osaa itse kutoa. Eräässä lehtiartikkelissa Eija Rasinmäki kertoo: "Ensin onnistuimme saammaan uniikkimattoja kaupaksi ulkomaille. Sen jälkeen suomalaisetkin heräsivät. Amerikkalaisasiakkaamme levittävät silkkimattojen tilalle räsymatot kotoisamman tunnelman luomiseksi".

Vuonna 1991 Suomessa iski lama, mattoja ei mennyt kaupaksi. Tämä tempaisi Eija Rasinmäen mattoineen Intiaan. Usemman vuoden tiiviin oleskelun jälkeen hän palasi Suomeen tuliaisinaan elämän viisauksia. Toistakymmentä vuotta hän on käynyt pari kertaa vuodessa opastamassa kutojia. 

Intiassa hän näki, kuinka puute ja nälkä tekivät luovaksi. Hän kasvoi ajatukseen, että elämän piti olla käytössä ja että tärkeintä on rauhan etsiminen ja sen saavuttaminen.

Eija Rasinmäki Oitin Kutomossaan 

Seuraavissa kuvissa muutamia Eija Rasinmäen Design tuotteita. Ensimmäisessä kuvassa hänen suunnittelemissaan seinätekstiileissä on materiaalina puuvillakude ja pellavalanka.




Lopuksi voin todeta omalta kohdaltani, että tuo 1990-luvun lama, joka tempaisi Eija Rasinmäen Intiaan, potkaisi minut työelämästä kangaspuiden ja mattoräsyjen pariin, minäkin löysin oman juttuni.